Ajankohtaista
WerSoi soittaa perinteisestä kansanmusiikista nykyfolkkiin. Nuoren näkökulma visualisoituu Anni Mäkelän kuvamaailmassa. Konsertissa soi myös ensi kertaa Kyynelsilmin, missä miehen maailmaa edustaa Marko Repo koskettavalla sanoituksella. Sävel sovitus on Perkiö/Sillanpää käsialaa.
Tervetuloa föliin!
Liput 12/7e ovelta.
Ennakkomyynti Musiikki Belisa, Itäpuisto 7 Pori
Syksyllä 2012 on tulossa visuaalinen ehtoo WerSoin parissa. Seuratkaa mukana. Laitamme lisäviestiä!!!
Henkilökuva
Syntyjään Sillanpää on pohjanmaan flikkoja ja sen kyllä huomaa. Suoruus ja avoin asenne antavat hänen musiikilleen sille ominaisen ryhdin. Nykyisin Porin kaupungissa vaikuttava taiteilija viihtyy hyvin Satakuntalaisessa syvän kehityksen pyörteissä, rikkaassa moninaisten ilmiöiden miljöössä.Musiikilliset varhaisopinnot hän suoritti Porissa. Porin ruotsalaisen koulun positiivinen ilmapiiri ja upea musiikinopettaja Karin Malmström olivat vanhempien lisäksi vahvoja tukipilareita Sillanpään musiikillisen uran alkutaipaleella.
Tuore Suomen pelimannimestari Anne-Marie Sillanpää aloitti opinnot Helsingin konservatoriossa Matti Rantasen johdolla. Aikanaan aloittaessaan opinnot Helsingissä, Anne-Marie plus kourallinen muita harmonikansoittajia ottivat ensi-askeleitaan kohti virallista musiikki-elämää. Taival ei ollut yksiselitteinen. Perinteiset muusikot eivät ymmärtäneet klassista harmonikkaa ja klassiset muusikot kokivat harmonikan irrallisena virallisesta kulttuurista. Jo 1980-luvun loppupuolella harmonikalla kuitenkin soitettiin edistyksellistä ja monipuolista taidemusiikkia. Siitä suuri kiitos kuuluu Anne-Marien silloiselle opettajalle Matti Rantaselle.
1990-luvulla tie vei nykymusiikkiin, ohjelmisto sisälsi aikamme musiikin vaikuttavia säveltäjänimiä kuten Jukka Tiensuu, Erkki Jokinen, Harri Wessman, Heikki Valpola, Matti Murto, Teppo Hauta- Aho, Martti Parkkari, Juha Leinonen, Antti Hakkarainen, Mikko Lehtola.
2000-luvulla Sillanpää löysi tien omiin sävellyksiin ja sovituksiin. Yhdistämällä klassisen- ja nykymusiikin elementtejä kansanmusiikkiin, muodostui Sillanpäälle tyypillinen sävelkieli ja joukko omintakeisia sävellyksiä. Erilaisten hanureiden limittäminen laulu äänekseen loi naisen äänen, joka kuuluu edelleen. Konserttiharmonikalla kansanmusiikkia, vähärivisillä teknologiaa, raja-aitoja ei ole.
2005 – 2006 Sillanpää täydensi opintojaan Stadiassa, keskittymällä erityis- ja toiminnalliseen pedagogiikkaan. Helia opinnot täydensivät Sillanpään jo entuudestaan vahvaa konstruktivismia, rakentaen tuoreen ja ajankohtaisen opettajan / muusikon mallin.
Opettajuus on aina ollut Sillanpään sydäntä lähellä. Monet hänen oppilaistaan ovatkin menestyneet musiikkielämässä niin solisteina, opettajina kuin muusikkoina. Myös oppilaiden kilpailumenestys on lämmittänyt Sillanpään mieltä. Oppilaiden valmennustyö kohti päämäärää kehittää myös opettajaa alituiseen kasvuun. Ikuisuusvirrat kohtaavat taiteen sisällä, rakentaen todellisuuksia meistä kaikista.
Tärkeää on musiikin parissa viihtyminen. Hyvällä mielellä soitettu rakentaa hyvää tulosta, joka on suhteessa jokaiseen itseensä. Siitä syntyy hyvä elämä.
Pedagogisen työnsä ohella Sillanpää on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona ( mm. Pakkanaiset trio ) sekä poikkitaiteellisissa produktioissa Suomessa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Venäjällä, Ruotsissa ja Unkarissa. 1994 Sillanpää edusti Suomea Havannan Contemporary Arts festivaaleilla Kuubassa. Sillanpää on kantaesittänyt useita suomalaisia harmonikkateoksia. Hän on myös vaikuttanut yhteistyössä eri säveltäjien, tietokonetaiteilijoiden, musiikin teknologien ja kansanmuusikkojen kanssa uusien teosten syntyyn. Yhdistämällä erilaisia maailmoita toinen toisiinsa, Sillanpää rakentaa kulttuuria kulttuurista.